Työväenyhdistyksen toiminnan kautta syntyneitä yhdistyksiä

Kuusamon eläkkeensaajat r.y.

 Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty Erkki Poutasen tekemää Kuusamon Eläkkeesaajien 20-vuotis juhlakirjoitusta.

Edunvalvonta, kulttuuri ja lähimmäisyys ovat olleet jo alusta alkaen Kuusamon Eläkkeensaajien toiminnan perustana. Edunvalvontaa ja elämisenlaatua yhdistys on toteuttanut lukuisten kirjelmien ja neuvottelujen

myötä paikallisten viranomaisten kanssa, millä ilmenneitä epäkohtia on pyritty parantamaan. Koulutus ja kulttuuri esim. teatteri, musiikki niin soittaen kuin laulaen, tanhut, sekä kotiseutuun ja vanhoihin elintapoihin tutustuminen ovat vain osa yhdistyksen monipuolisesta kulttuuritoiminnasta. Jäsenistöä on myös koulutettu erilaisiin ohjaajan ja yhdistysasioiden hoitajien tehtäviin

 

Lähimmäisten huomiointia ja läheisyyttäkään Kuusamon Eläkkeensaajien toiminnasta ei ole puuttunut. Yhdistyksen tilaisuuksien yhteydessä on solmittu kestäviä ihmissuhteita, ja myös laitos- ja sairaalakäynneillä on läheisiä muistettu.

Kuusamon Eläkkeensaajat r.y:n perustava kokous pidettiin 23.11. 1975 Tetra-hallissa. Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Armas Suviaro, varapuheenjohtajaksi Niilo Majava ja sihteeriksi Hilja Murtovaara. Muiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin Sulo Murtovaara, Unto Murtovaara ja Niilo Ahola sekä varajäseniksi Veikko Salokannel, Johannes Väisänen, Viljo Ollila, Mandi Klemetti ja Eeva Onkamo. Yhdistyksen opintovastaavaksi valittiin Veikko Salokannel. Jäsenmaksuksi tuli 5 markkaa ja kannattajajäseniltä 50 markkaa vuodessa.

Yhdistyksen kokouspaikkana oli alkuvuosina Työväenyhdistyksen Tetra-halli, jonne kokoonnuttiin kerran viikossa. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen Kuusamon Eläkkeensaajien jäsenmäärä oli 87. Yhdistyksen ensimmäinen vuosi kului liiton asioihin ja organisaatioon tutustuessa, ja jo alusta lähtien jäseniä lähetettiin kursseille. Rahavaroja yhdistys keräsi pienarpajaisilla ja tansseilla. Sivistystoiminta käynnistyi myös ripeästi, sillä vuonna 1976 yhdistys liittyi TSL:n jäseneksi, ja osallistui aktiivisesti sen toimintaan. Yhdistys perusti myös omia opintokerhoja, joiden ohjelmista voidaan mainita mm. Väinö Linnan "Täällä Pohjantähden alla" - teoksen käsittely ja analysointi. Vuonna 1977 yhdistyksellä oli toiminnassa porinakerho, jumppakerho, tanhukerho, askartelukerho sekä useita opintokerhoja. 1970-luvun loppupuolella yhdistyksen toiminta alkoi suuntautua entistä enemmän erilaisille kursseille osallistumiseen ja pyrkimyksenä oli valita oikea henkilö oikealle kurssille. Yhdistyksen kokouksien pitopaikka vaihtui Tetra-hallista kunnan nuorisotalolle 1980-luvun alussa.

Yhdistyksen kymmenvuotisjuhlia vietettiin Valistustalolla syksyllä 1985. Juhlat olivat onnistuneet ja talo oli täynnä jäseniä ja vieraita. Toiminta jatkui vireänä, ja vuoden 1990 lopussa yhdistyksellä oli ennätykselliset 145 jäsentä. 1990-luvullakin Kuusamon Eläkkeensaajat r.y. on järjestänyt tilaisuuksia ja osallistunut aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin. Esimerkiksi 1994 yhdistys osallistui Kuusamossa järjestettyyn työläistapahtumaan, jonka aiheena oli Euroopan Unioni. Syyskuussa 1995 vietettiin Kuusamon Eläkkeensaajien 20-vuotisjuhlia komeasti. Vieraita oli kaikkialta Suomesta yhteensä yli 400 henkilöä. Juhlat järjestettiin Hotelli Kuusamossa, ja juhlapuheen piti liiton puheenjohtaja Pertti Hietala.

 

Koillismaan Äitien Lomahuolto r.y.

 Kuusamon työväenyhdistyksen naisjaosto järjesti 1950-luvun puolenvälin jälkeen kuusamolaisille äideille kesäisin virkistysleirejä. Leiripaikaksi anottiin ja saatiin Kirkonkylässä oleva Nilon koulu, jonne valittiin nelisenkymmentä äitiä kerrallaan. Vuoden 1959 alussa äitileiri- muunkin toiminnan kehittämiseen saatiin Sd-Naisliitosta suoranainen kehotus. Irja Salmelan aloitteesta perustettiinkin Lomakotien Liiton alainen Koillismaan Äitien Lomahuolto r.y. maaliskuussa 1959. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä Mirjam Majava, Martta Karvonen, Lempi Väisänen, Kerttu Määttä, Irma Murtovaara, Hilkka Laaksonen sekä Irma Salmela valtakunnallisesta liitosta. Puheenjohtajaksi valittiin Mirjam Majava. Martta Karvonen valitttiin yhdistyksen edustajaksi valtakunnalliseen järjestöön.

Ensimmäinen Koillismaan Äitien Lomahuolto r.y:n kesäleiri pidettiin heinäkuussa 1959 Nilon koululla. Toimintaan anottiin ja saatiin kunnalta rahallista avustusta. Vuonna 1962 puheenjohtajaksi valittiin Mandi Klemetti. Toiminta jatkui aluksi vilkkaana ja virkistysleirejä järjestettiin myös Haukiputaan Onnelassa ja Rovaniemellä. Virkistyleiri järjestettiin kerran kesässä. Sen lisäksi joka toinen viikko vietettiin virkistäytymisiltoja ja järjestettiin muutakin toimintaa.

Lomahuollon toiminta lopahti kuitenkin 1970-luvun alussa muutamaksi vuodeksi. Toiminta herätettiin uudelleen henkiin vuonna 1977, jonka jälkeen se on jatkunut koko ajan aktiivisesti. Lomahuolto on järjestänyt leirien lisäksi mm pikkujouluja, retkiä, naamiaisia, pilkkikilpailuja ja keskustelutilaisuuksia. Se myös järjesti 1990-luvun alussa vaatekeräyksen Venäjälle, ja kokoon saatiin yli 500 vaatesäkillistä. Retket ovat olleet hyvin suosittuja, ja Koillismaan Äitien Lomahuolto onkin vieraillut mm. eduskunnassa ja Olavinlinnassa Kerhotoiminta on myös vilkasta, sillä Lomahuollon yhteydessä toimii yli 20 kerhoa, jotka kokoontuvat säännöllisesti.9

9Mandi Klemeti haastattelu

 

Työväen Sivistysliiton Koillismaan Opintojärjestö

 Työväen Sivistysliiton alainen Koillismaan Opintojärjestö perustettiin alkuvuodesta 1975. Perustajajäseninä siihen liittyivät Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken sosialidemokraattiset työväenyhdistykset. Järjestön kotipaikaksi päätettiin aluksi Taivalkosken kunta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pertti Hyvönen Pudasjärveltä. Opintojärjestön toimikunnan muiksi jäseniksi valittiin Oili Taivalkoski, Veijo Ratilainen ja Antero Kariniemi Taivalkoskelta, Tarja Arminen ja Jyrki Pohjola Kuusamosta sekä Vilho Ruottinen Pudasjärveltä..

Opintojärjestön toiminta käynnistyi vilkkaasti, ja perustamisvuoden lopulla alueella toimi 15 opintokerhoa. Opintojärjestön toiminta on painottunut opintokerhotoimintaan ja Koillismaan Työläistapahtumien järjestämiseen. Vuonna 1979 Opintojärjestön kotipaikaksi muuutettiin Kuusamo, ja samana vuonna Kuusamon Eläkkeensaajat r.y. liittyi järjestön neljänneksi jäseneksi. Opintokerhotoiminta laajeni nopeasti 1980-luvun taitteessa, ja vuonna 1982 alueella toimi yli 60 opintokerhoa. 1990-luvulla opintokerhojen lukumäärä on vakiintunut 30-40:een. Kerhotoiminta on ollut monenmuotoista ja aihepiireiltään laajaa liikuntakerhoista yhteiskunnallisiin kerhoihin. Lisäksi on järjestetty viikonloppukursseja ja osallistuttu erilaisiin koulutus- ja järjestötilaisuuksiin. Pääasiallisina tulonlähteinä järjestöllä on ollut jäsenmaksut, tanssit ja arpajaisten järjestäminen.

Kuusamon AKT os. 85 liittyi Opintojärjestön jäseneksi 1980-luvun alussa. Myös Taivalkosken teollisuustoimihenkilöt olivat muutaman vuoden ajan jäsenenä, mutta 1980-luvun puolivälistä lähtien Koillismaan Opintojärjestöön kuuluvat Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven Sosialidemokraattiset Työväenyhdistykset sekä Kuusamon Eläkkeensaajat r.y. ja Kuusamon AKT os.85.

Järjestön toimintaan kuuluu kurssi- ja opintotoiminnan lisäksi kultturi- ja vapaa-ajantoimintaa, ja varsinkin näytelmä-, musiikki ja kirjallisuuskerhot ovat olleet hyvin suosittuja. Opintojärjestön lauluryhmä "Kööri" toiminta on vireää, ja sillä on ohjelmistössaan kymmeniä omia sanoituksia ja sävellyksiä. Köörin merkitys ohjelman esittäjänä muistamis- ja juhlatilaisuuksissa on ollut keskeinen.