Kuusamon historiaa


Kuusamon historiaa

  Uudisasutus levisi Kuusamoon 1600-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Jo keskiajalla mm. iiläiset ja pudasjärveläiset olivat harjoittaneet Kuusamon seudulla kaukokalastusta ja muuta erätaloutta veroa ja vuokraa vastaan. Uudisasukkaita houkuttivat Kuusamoon sen runsaat kala- ja riistasaaliit sekä mahdollisuus kaskiviljelyyn. Omalta osaltaan uudisasutuksen lisääntymiseen 1600-luvun lopulla vaikutti kuningas Kaarle XI:n julistukset lapinmaiden asuttamiseksi, joissa luvattiin uudisasukkaille verohelpotuksia sekä muita etuisuuksia. Kaukaisten selkosten asuttaminen helpotti myös asuttujen seutujen liikaväestöongelmaa, mutta samalla laaja ja harvaanasuttu alue houkutteli sotilaskarkureita ja muutakin epäsosiaalista ainesta.1

Kuusamon kylät ovat aina olleet hallinnollisesti hyvin laajoja. Kitka ja Maanselkä eli Kuusamo olivat vielä 1700-luvun puolivälissä ainoat kylät. Ne olivat syntyneet entisten metsälappalaisten kylien jaon perusteella. Kitkasta oli muodostunut 1700-luvun loppupuolella kolme kylää: Posio, Vasaraperä ja Alakitka. Maanselkä käsitti pitäjän eteläosan, josta muodostui neljä kylää: Heikkilä, Lämsä, Poussu ja kirkonkylä. Tämä seitsemän kylän jako säilyi 1700-luvun lopulta aina 1900-luvulle saakka. Kylät olivat kuitenkin 1800-luvun lopulle saakka lähinnä hallinnollisia kokonaisuuksia, eikä missään kylissä ollut varsinaisesti tiheään asuttuja taloryhmiä.2

Väestön pääelinkeinoina olivat poronhoito, kalastus ja metsästys. Kuusamon sijainti tärkeiden kauppapaikkojen Vienanlahden ja Pohjanlahden kauppakaupunkien välimaastossa vireytti kuusamolaista elinkeinoelämää.3 Vaikka Kuusamo oli melko vilkas maatalous- ja riistan kaupan risteysasema, ei ansiotyötä ollut 1800-luvun lopulle asti kovinkaan paljoa tarjolla. Metsätyömaiden avauduttua 1900-luvun alussa tilanne helpottui nopeasti. Isojaon toimeenpano aloitettiin, ja lohkojaon suorittaminen mahdollisti metsän myynnin näiltä väliaikaisilta lohkotiloilta. Laajoista metsävaroista kilpailivat niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin metsäyhtiöt. Suuret savotat vetivät paljon enemmän työvoimaa kuin Kuusamo pystyi itse tarjoamaan, minkä seurauksena Kuusamoon tuli paljon ulkopuolista työvoimaa. Tulijat olivat lähtöisin pääasiassa Kainuusta ja Pohjois-Savosta. He olivat jo kotiseuduillaan tutustuneet työväenaatteeseen ja jatkoivat aatteen levitystä Kuusamossa. Nämä ns. lentojätkät vaikuttivatkin ratkaisevasti työväenliikkeen toiminnan käynnistymiseen Kuusamossa 1900-luvun alussa.4

 

1 Kortesalmi J. Juhani. Kuusamon historia II. Helsinki 1975. s.25-26.
2 Kortesalmi. Kuusamon historia II. s. 35.
3 Ervasti Seppo ja Vasari Yrjö Kuusamon historia I 1978. s. 266
4 Kyllönen Matti. Kommunismi Kuusamossa. Pro Gradu Jyväskylä 1967.s.15-17.