Työväenliikkeen leviäminen Kuusamoon

 

Työväenliikkeen leviäminen Kuusamoon

 

Loka- marraskuun vaihteessa 1905 puhjennut suurlakko merkitsi viime vuosisadan lopulla ja 1900-luvun ensi vuosina aktivisoituneelle työväenliikkeelle läpimurtoa Suomen poliittisessa elämässa. Suurlakko oli työväenliikkeen ensimmäinen laajamittainen näyttö. Lakko ja sitä seurannut työväenliikkeen painostus auttoivat omalta osaltaan eduskuntauudistuksen toteutumiseen kesällä 1906.5 Työväestön huonot elinolosuhteet ja sosiaaliset epäkohdat saivatkin aivan uudella tavalla poliittista painoarvoa vuoden 1907 eduskuntavaalien lähestyessä. Vaaliagitaatio saavutti maan syrjäisimmätkin seudut, missä poliittinen elämä oli ollut aikaisemmin hyvin vaatimatonta.6

Suurlakon ja eduskuntauudistuksen myötä työväenliikkeen painopiste siirtyi kaupungeista maaseudun teollisuuskeskuksiin. Työväestön innostus heijastui työväenyhdistysten määrän huomattavana kasvuna vuonna 1906, jolloin yhdistysten lukumäärä nousi 177:stä 937:ään.7 Kuusamonkin poliittinen elämä vilkastui suurlakon jälkeen. Maalaisliitto alkoi julkaista 1906 Oulussa ilmestynyttä Liittoa, jonka pyrkimyksenä oli levittäytyä maaseudulle. Vuotta aikaisemmin perustettu sosialistinen Kansan Tahto oli Liiton kovin kilpailija, ja se saikin välittömästi laajaa kannatusta Lapissa ja Kainuussa.8 Pohjoisen metsätyömailla puhjenneiden lakkojen myötä sosialidemokraattinen puolue lähetti alueelle agitaattoreita levittämään propagandaa, minkä seurauksena puolueen kannatus lisääntyi voimakkaasti.9 Työväenyhdistyksiä perustettiin alkuvuodesta 1906 mm. Kemijärvelle, Sodankylään, Sallaan ja Suomussalmelle. Vuonna 1906 perustettu Pohjolan Tukkityöläisten Rengas toimi näillä alueilla sosialistisena johtajana ja järjesti metsätyömailla lakkoja ja kiihotustilaisuuksia.10

Kuusamossakin ruvettiin vuoden 1906 loppupuolella korostamaan oman työväenyhdistyksen perustamisen tärkeyttä. Lokakuun alussa nimimerkki Nahjus paheksui Kansan Tahdossa kuusamolaisten hiljaiseloa: "Työväki on niinikään nukuksissa. Kaikkialla muualla on jo perustettu yhdistykset; meillä vaan ei saada niin paljon kokooon, liittykää veljet ensin edes tukkityöläisten renkaaseen, että saataisiin edes jossakin muodossa yhteistoiminta hereille."11 Nahjuksen kritiikki oli kuitenkin sikäli aiheeton, että jo saman vuoden lopussa työväenyhdistys saatiin perustettua Kuusamoonkin.

 

5Lauri Haataja, Seppo Hentilä, Jorma Kalela, Jussi Turtola. Suomen työväenliikkeen historia. Joensuu 1976.s.61
6Kyllönen 1967.s.61
7Soikkanen Hannu. Sosialismin tulo Suomeen. Porvoo 1961. s.388.
8Kyllönen 1967.s.18
9Soikkanen 1961.s.389.
10Tuominen Jussi, Kilpi Sylvi Kyllikki, Sulo KL ja Hyvönen Paavo toim. Suurlakkovuosi 1905. Kuopio 1955 s.122-123
11Kansan Tahto 8.10. 1906 N:o 208