Kuusamon Työväenyhdistyksen alkuvaiheet


Perustaminen

"Vuotena 1905, jolloin suurlakko mieliä jännitti, josta viestit kulkivat etäisimpiinkin perukoihin ja joka herätti työtä tekevän kansan ajattelemaan tilaansa pimeimmilläkin perukoilla, täälläkin Kuusamon perukalla alkoi ilmestyä työläisissä yhtymisoireita ja useiden keskustelujen perästä tultiin siihen tulokseen, että yhdistys on välttämätön perustaa. Tuumasta toimeen. Käytiin kunnan isiltä kysymässä kunnan huonetta kokouksen pitoa varten, jonka nämä kaikessa viattomuudessaan lupasivatkin, joko luullen että lapsi kuolee syntymäänsä tai olivatko niin tietämättömiä, etteivät tienneet, mikä tulokkaasta vielä paisuu. Vuonna 1906 joulukuun 30 päivänä pidettiin kokous, jolle puheenjohtajaksi valittiin Paavo Huttunen ja pöytäkirjuriksi Jaakko Similä. Luettiin Suomen Työläisliiton säännöt, jotka hyväksyttiin. Näin perustettiin Kuusamon Työväenyhdistys."12 Perustamisvaiheita kuvattiin Kuusamon Työväenyhdistyksen 10-vuotis toimintakertomuksessa vuonna 1916.

Sosialismin kannatus Koillismaalla oli huomattavasti vähäisempää kuin Kainuussa tai Lapissa. Sitä kuvastaa myös se, että Kuusamoon saatiin perustettua työväenyhdistys noin vuotta myöhemmin kuin pohjoisen alueille keskimäärin.13 Sosialismi nähtiin vallitsevan porvarillisen ja lestadiolaisen ilmapiirin uhkana ja siihen suhtauduttiin vihamielisesti. Alueen porvarilliset lehdet hyökkäsivät rajusti sosialismia vastaan yhdistäen monet kielteiset tapahtumat sosialismiin ja muualta tulleeseen työväkeen. Savottatöihin, tukkiliikkeen toimintaan ja sosialistiagitaattoreihin yhdistettiin mm. juopottelu ja yleinen tapojen turmeltuminen.14 Ei ole siis ihme, että työväenyhdistyksen toiminta käynnistyi Kuusamossa vaivalloisesti.

 

12Toimintakertomus Kuusamon Työväenyhdistyksen 10-vuotisesta toiminnasta 1906-1916
(Toimintakertomus...)s.2 363.2(44) Helsingin Työväenarkisto
13Kyllönen 1967 s. 19
14Kyllönen Matti. Kuusamon seurakunnan ja yhteikunnallispoliittisten liikkeiden väliset
suhteet 1900-luvulla, teoksesssa Ervasti, Kyllönen, Näppä, Kuusamon seurakunnan historia.
Kuusamo 1981 s. 469-471.

Ensimmäinen vuosikymmen

Perustamisen yhteydessä työväenyhdistyksen jäsenmäärä oli 27, joista huomattava osa oli vanhoja "lentojätkiä". Keräyslistoilla yhdistyksen pohjarahastoksi koottiin 80,30mk; jäsenmaksu oli 25 penniä kuukaudelta ja sisäänkirjoittautumismaksu 50 penniä. Työväenyhdistyksen ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Paavo Huttunen, kirjuriksi Kalle Koskenkorva ja kassanhoitajaksi Jaakko Huotari. Muita johtokunnan jäseniä olivat Toivo Kemppainen, Antti Koskelo, Heikki Haapala, Janne Karasti, Jukka Räsänen, Uuno Pitkänen, Ville Kallunki, Jenni Räisänen, Selma Posio, Sofia Nevala, Hilda Karasti, Reeta Heikkinen, Olga Kallunki ja Reeta Leinonen. Yhdistys perustettiin Sos.-dem. puolueen alaisuuteen kuuluneen Suomen Työläisliiton sääntöjen mukaisesti toimivaksi.15 Sääntöjensä mukaan sen tuli toiminnallaan edistää työväen sivistyksellistä, taloudellista ja valtiollista kehitystä. Sen tuli myös mm. suorittaa sivistys- ja valistustyötä paikkakunnan vähävaraisten keskuudessa, edistää kirjallisuuden ja sanomalehtien levitystä ja ottaa osaa valtiolliseen ja kunnalliseen toimintaan.16 Ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana yhdistyksen esimiehinä toimivat Paavo Huttunen vuonna 1907 ja 1909-1914. Vuonna 1908 esimieheksi valittiin Oskari Majava ja vuonna 1914 Kalle Karjalainen. Varaesimiehenä ja kirjurina toimivat vuoroin K. Koskenkorva, P. Similä, T. Murtovaara, V. Spääd, A. Kangasniemi, K. Karjalainen ja H. Pekkala. Kalle Karjalainen toimi esimiehenä ainakin vuoteen 1916, mutta todennäköisesti vuoteen 1919 asti. Tänä aikana varaesimiehenä ja kirjurina toimivat Matti Karjalainen ja Iisakki Tikkanen.17

Kuusamon Työväenyhdistyksen toiminnalla oli lieviä alkuvaikeuksia. Kansan Tahtoon lähetettiin Kuusamosta kirjeitä helmikuussa 1907, joissa kerrottiin "varakkaamman kansanluokan" kielteisestä suhtautumisesta työväenyhdistyksen toimintaan ja paheksuttiin maalaisliiton ja nuorsuomalaisten agitaatiotoimintaa työläisten kannatuksen hankkimiseksi. Nimimerkki "Yksi tovereista" valoi yhteishenkeä työläisten välille kirjoittaen Kansan Tahdossa helmikuun lopulla: "Heittäkää toverit pois tuollainen yhteistoiminta porvarien kanssa ja ryhtykää innolla työskentelemään työväenyhdistyksessä, että saamme sen elossa pysymään ja toimimaan köyhälistön tilan parantamiseksi."18

 

Maaliskuussa työväenyhdistyksen toiminta pääsi kunnollisesti käyntiin, ja kuun lopulla päätettiin ruveta rakentamaan omaa toimitaloa. Talohanketta varten otettiin 1 500 mk:n laina, ja ostettiin ennalta sovitun kaupan mukaisesti vanha rakennus. Paavo Huttusen johdolla toimineen rakennustoimikunnan tehtävänä oli sopivan tonttimaan ostaminen. Talon siirtäminen ja kokoaminen Ouluntien ja Kirkkotien kulmatontille tapahtui kevään 1907 kuluessa. Talon rakentamisessa vallinnutta innostusta kuvaa työväenyhdistyksen 10-vuotishistoriikissa ollut kuvaus tapahtumasta: "Onnettomuuskin oli tapahtua vanhaa rakennusta purkaessa, kun toveri Karasti putosi katolta mutta ei saanut mitään vahinkoa, kun oli paksu lumi alla. Arveli vaan, jos oli porvarin rakennus; niin varmaan kylki repesi, jos ei jalka katkennut." Talo vihittiin kesäkuun 24. päivä, ja samana iltana siellä järjestettiin ensimmäiset omat iltamat. Talo oli kymmenvuotishistoriikin laatijan mukaan pieni ja puutteellinen, mutta kodikas.19 Toimitaloa laajennettiin vuonna 1912.20

Iltamien järjestäminen oli työväenyhdistyksen varainhankinnan kannalta tärkeää, ja samalla ne toivat lisää väriä yhdistyksen toimintaan. Arpajaisten ja iltamien tuotoilla lyhennettiin rakennusvelkaa ja rahoitettiin varsinkin agitaatiotyötä, jota varten perustettiin oma rahasto syksyllä 1907.21 Iltamien pitoon suhdaututtiin muiden kuusamolaisten keskuudessa kielteisesti, ja ne aiheuttivat kahnauksia työväestön ja muun väestön välille. Työväenliikettä pidettiin kaiken pahan aiheuttajana ja sen leviäminen pyrittiin estämään.22

Vuoteen 1910 saakka Kuusamon Työväenyhdistyksen toiminta oli suhteellisen vireää. Lainakirjasto saatiin perustettua loppuvuodesta 1907. Toimitalossa oli myös lukusali, johon tilattiin aluksi yhdeksän eri lehteä.Vuonna 1908 perustettiin arpajaistoimikunta ja näytelmäseura, jonka ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Hannes Arola. Näytelmäseuran toiminta kuitenkin hiipui varsin nopeasti, ja sen tilalle perustettiin huvitoimikunta 1910. Kalle Karvosen mukaan huvitoimikunta oli koko yhdistyksen virein osa. Sillä oli myös oma kirjanpito ja sen mukaan toimikunnan tulot merkittiin yhdistyksen pääkassaan.23 Arpajaistoimikunnassa yhdistyksen naisilla oli keskeinen rooli. Perustamisen jälkeen siihen kuuluivat Jenni Räisänen, Hilda Karasti, Greta Koskelo, Sofia Nevala, Selma Posio ja Sofia Kallunki.24 Torppariosasto toimi yhdistyksen yhteydessä vuoden ajan, ja se lakkautettiin 1910. Vuoden 1908 lopulla perustettiin Kalle Karjalaisen johdolla puhuja- ja keskusteluseura, jonka yhdeydessä ruvettiin toimittamaan omaa sanomalehteä Rientoa. Myös tämä toiminta hiipui nopeasti.25

Työväenyhdistys pyrki edistämään raittiustyötä ja viinan salamyyjät päätettiin asettaa syytteeseen yhdistyksen taholta. Yhdistyksen jäseniksi ei otettu henkilöitä, jotka olivat esiintyneet iltamien tai muiden tilaisuuksien aikana juopuneena, ja jäsen erotettiin jos hän esiintyi juopuneena. Yhdistys velvoitti myös jäseniään ostamaan kaikki ostoksensa vuonna 1907 perustetusta osuuskaupasta. Kansakoulu sai toimia työväenyhdistyksen tiloissa monen vuoden ajan ilmeisesti siitä syystä, että kuntalaiset eivät antaneet kunnan kouluhuoneita käytettäväksi, koska opettaja kannatti työväenliikettä. Tilanne ilmentää hyvin kuntalaisten syvää epäluuloa työväenliikettä kohtaan. Urheilun parissa sopua löytyi kuitenkin niin paljon, että vuonna 1913 työväenyhdistyksen hiihtotoimikunta järjesti kunnan nuorisoseuran kanssa hiihtokilpailut.26

Kuusamon Työväenyhdistyksen toiminnan linjauksia sääteli ensimmäisen 10-vuotiskauden aikana varsin voimakkaasti sosialidemokraattisen puolueen Oulun pohjoisen vaalipiirin piirikokousten tekemät päätökset. Kuusamosta lähetettiin ensimmäisen kerran edustaja piirikokoukseen tammikuussa vuonna 1908. Seuraavana vuonna piiriedustajaksi valittiin Kalle Karjalainen, ja hänelle myönnettiin piirikokouksessa täysi puhe- ja äänioikeus. Piirikokouksen mukaan jokaisen piirin työväenyhdistyksen tuli valita Kansan Tahto-lehteen asiamies sekä kirjeenvaihtaja. Piirikokouksessa painotettiin myös agitaation ja puhetilaisuuksien järjestämisen tärkeyttä. Jokaisella paikkakunnalla puhujan tulisi pitää ainakin neljästä viiteen luentoa.27

Huhtikuussa 1908 perustettiin työväenyhdistykseen paikallisagitatsioonotoimikunta, johon valittiin Toivo Kemppainen, Riitu Heikkinen, Kalle Karjalainen, Selma Posio ja Oskari Majava. Hannes Arola palkattiin toimikunnan velvoittamana 115 markan kuukausipalkalla vuoden 1909 eduskuntavaaleihin asti.28 Vuonna 1909 työväenyhdistyksessä päätettiin tehostaa piirikokouksen kehotuksen mukaisesti agitaatiotoimintaa. Agitatsionirahaston kartuttamiseksi yhdistyksen jäsenistöltä päätettiin periä erillinen vero. Edellisenä vuonna perustettu Kunnallistoimikunta pyysi yhdistykseltä varoja puhujan palkkaamiseen ja palkkasi Maria Immosen puhujaksi kahden kuukauden ajaksi. Osa varoista pyydettiin Osuuskaupalta. Kansan Tahdon asiamieheksi valittiin Oskari Majava ja kirjeenvaihtajaksi Kalle Karjalainen.29 Esitelmiä pidettiin 12 noin 500 kuulijalle ja vaalikirjallisuutta jaettiin tilaisuuksien aikana ilmaiseksi jonkin verran.30 Vuoden 1909 keväällä perustettiin myös vappujuhlakomitea Hannes Arolan johdolla.31

Seuraavana vuonna piirikokous järjestettiin Kemissä, ja Kuusamon Työväenyhdistystä edusti jälleen Karjalainen. Piirikokous oli määrännyt Kuusamoon perustettavaksi valitsijayhdistyksen vuoden 1910 vaaleja varten. Valitsijayhdistystä ei kuitenkaan oltu perustettu, ja Karjalainen puolustautui piirikokouksessa toteamalla, että "Olisivat perustaneet, mutta eivät tahtoneet kun paikallisehdokas ei ollut yleistä kannatusta nauttiva ja kun katsoivat sen perustamisen muutoinkin tarpeettomaksi."32 Karjalaisen puheenvuoro kuvasti työväenliikkeen vähäistä kannatusta Kuusamossa. Kuusamoon perustettavaksi aiottu valitsijayhdistys täytyikin perustaa Iihin.

Kuusamon Työväenyhdistyksen toiminnan hiipumisesta kertoo se, ettei vuoden 1911 piirikokouksessa Kemissä ollut Kuusamo edustettuna. Työväenyhdistyksen kunnallistoimikunta oli myös lakannut toimimasta. Työväenyhdistys jatkoi kuitenkin agitaatiotoimintaa tilaamalla sata mielenosoitusmerkkiä sekä osallistumalla luennoitsijan palkkaamiseen. Piirijärjestön kehotuksesta työväenyhdistys päätti ostaa kolme Pohjanmaan Kirjateollisuus Osakeyhtiön osaketta, jotta osakeyhtiön toiminta voisi alkaa samana vuonna.33 Vuoden 1912 piirikokouksessa Kemissä Kalle Karjalainen valittiin piirin Talousvaliokunnan jäseneksi ja puoluekokousehdokkaaksi, mutta muutoin Kuusamon Työväenyhdistyksen toiminta piiritasollakin oli jatkossa hyvin vaatimatonta.34 Piirikokousten kehotukset avoimiin porvariston vastaisiin kannanottoihin ja mielenosoitusten järjestämiseen eivät johtaneet Kuusamon Työväenyhdistyksessä kovinkaan hyviin tuloksiin. Mielenosoitukset jäivät hyvin vaatimattomiksi ja virallisesti otettiin kantaa porvareita vastaan vain pari kertaa. Vuonna 1908 työväenyhdistys esitti paheksuntansa Suomen rautatiehallituksen menettelystä rautatieläisten liittoa kohtaan, ja vuonna 1914 "päätettiin boikoteerata osakeyhtiö Attilan, Hyppösen ja Vuorion kenkiä siksi kuin sanotuilla tehtailla on työriidat loppuneet."35

Työväenyhdistyksen toiminnan hiipumista muutaman vireän vuoden jälkeen kuvaa yhdistyksen jäsenmäärän kehitys 10-vuotis toimintakertomuksen mukaan.36

 

VUOSI

 

MIEHIÄ

NAISIA

 

YHTEENSÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

1907

 

26

 

7

 

33

 

1908

 

35

 

11

 

46

 

1909

 

16

 

8

 

24

 

1910

 

9

 

4

 

13

 

1911

 

10

 

3

 

13

 

1912

 

19

 

2

 

21

 

1913

 

17

 

4

 

21

 

1914

 

21

 

0

 

21

 

1915

 

15

 

0

 

15

 

1916

 

24

 

4

 

28

 

 

 

Piirijärjestölle ilmoitetut jäsenmäärät poikkeavat varsin huomattavastikin yllä olevista luvuista. Jäsenmäärä vaihteli vuodesta riippuen vajaasta 40:stä reiluun 70:een. Syynä tähän on mahdollisesti se, että piirijärjestölle saatettiin ilmoittaa jäseniksi kaikki, jotka jotenkin liittyivät työväenyhdistyksen toimintaan, mutta kymmenvuotishistoriikissa ilmoitettiin vain "täysin maksaneet jäsenet".37 Jäsenmäärän vähentyminen alkuvuosien jälkeen käy kuitenkin selkeästi ilmi molemmista lähteistä. Varsinkin naisjäsenten määrä väheni nopeasti alkuinnostuksen jälkeen, ja vuosina 1914-1915 ei työväenyhdistyksessä ollut lainkaan "täysin maksaneita" naisjäseniä. Kymmenvuotishistoriikin kirjoittaja valitteli jäsenmäärän vähentymistä: " Jäsenten vähyyden takia on toimintamme ollut puutteellista kun kaikki toimet ovat olleet melkein yksien tehtävänä ja niittenkin on täytynyt kulkea muualla ansiotyössä. Paikkakunnalla löytyy kyllä paljon köyhälistöä, mutta nämä eivät tohdi käydä julkisen luokkataistelun kannalle. Ne eivät ole selvillä omasta tilastaan, vaikka silmäin edessä on nähtävänä mihin tuloksiin on vienyt pikkuporvarien kumartaminen." 38

Kirjoittaja kuvasi toiminnan hiipumista vuoden 1908 jälkeen seuraavasti: "Keskusteluseura toimi vain vuoden innolla. sitten kun ruvettiin keskustelemaan vakavampia asioita, luokkarajoja selvittelemään ja päivän politiikkaan käsiksi käymään, alkoi jäseniä tippua pois, varsinkin semmoisia, jotka olivat tukkiyhtiön palveluksessa tai omistivat jonkun palasen maata jalkainsa alla. Kerta kaikkiaan hupeni osanottajain luku, lopulta ei jäänyt kuin neljä viisi henkeä kokoukseen ja niin täytyi se homma lopettaa. Myöhemmin on koitettu saada seura pystyyn uudestaan, vaan aina yhtä huonolla menestyksellä. Samoin on laita yhdistyksen kokousten. Harvoin näkee vielä muut kuin johtokunnan jäsenet. Monta kertaa on keskusteltu miten saataisiin jäsenet ottamaan enempi osaa kokouksiin, mutta, ikävä kyllä, keinoja ei ole löydetty. Kirjallista ja suullista agitaatiota on koetettu saada toimeen niin paljon kuin on ollut mahdollista, välistä yli varainkin on tilattu julkaisuja ja jaettu ilmaiseksi jäsenille ja muillekin, mutta aina on ollut sama tyhjä tulos."39 Vuoden 1916 lopulla perustettiin toimikunta Kalle Karjalaisen johdolla valmistelemaan työväenyhdistyksen kymmenvuotisjuhlia, jotka oli määrä pitää 30.12. 1916. Matti Kyllösen haastateltavat muistelivat, että kymmenvuotisjuhla vietettiin laimeassa hengessä.40

Työväenyhdistys oli jatkuvissa taloudellisissa vaikeuksissa ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana. Arpajaisten ja iltamien järjestämisellä pyrittiin hankkimaan yhdistykselle varoja, mutta niitä järjestäneen huvitoimikunnan toiminta lamaantui samaan tahtiin muun toiminnan kanssa. Vuonna 1909 yhdistys sai huvitoimikunnalta iltamatuloja 1036,87 markkaa, mutta vuotta myöhemmin summa oli vain 475 markkaa. Iltamia pyrittiin muuttamaan yleisön kiinostuksen herättämiseksi enemmän tanssitilaisuuksiksi, mutta tällainen kehitys ei saanut työväenyhdistyksen johdon varauksetonta kannatusta ja siitä luovuttiin.41 Aatteen levitystä ei saanut vähentää lisätulojen hankkimisen kustannuksella. Yhdistyksen talous oli kuitenkin sen verran hyvässä kunnossa, että maksamattomien piiriverojen rästilistalla Kuusamon Työväenyhdistys oli vain kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla summa oli varsin vähäinen.42 Agitaatiotoiminnan tehostamiseen ja puhujan palkkaamiseen työväenyhdistyksen omat varat eivät aina riittäneet. Toimintaa vaikeutti myös se, että muut kuusamolaiset suhtautuivat hyvin kielteisesti työväenyhdistyksen agitaatiotoimintaan ja pyrkivät estämään työväenaatteen levittämistä. Kalle Karjalainen moitti vuoden 1917 piirikokouksessa Kemissä sitä, ettei Kuusamoon oltu lähetetty piirin puolelta puhujaa. Hänelle vastattiin kuitenkin, että edellisenä vuonna piirin puhujan piti tulla Pudasjärveltä Kuusamoon, mutta ei voinut tulla kuultuaan, ettei Kuusamossa saanut pitää yleisiä puhetilaisuuksia. Kuusamon Työväenyhdistyksen taloudellista tilaa kuvastaa seuraava taulukko vuoden 1915 inventaarion mukaan.43

VARAT

 

 

 

VELAT

 

 

Käteistä rahaa

 

16.96

 

Velkakirjavelka

1250.00

Kiinteistön arvo

 

7168.20

 

Tilivelka

 

187.96

Kaluston arvo

 

272.70

 

 

 

 

Näyttämön kaluston

 

 

 

 

 

 

 

arvo

 

539.60

 

 

 

 

Lainakirjaston arvo

 

334.20

 

 

 

 

Osakkeita ja osuuksia

420.00

 

 

 

 

Arpajaiskalustoa

 

18.00

 

 

 

 

Tilisaatavia

 

96.24

 

 

 

 

Yhteensä

 

 

8865.90

 

Yhteensä

 

1437.96

 

 

 

 

 

 

 

 

PUHDAS OMAISUUS

7427.94

 

 

 

 

 

 

Lukujen perusteella on nähtävissä, että työväenyhdistyksen toiminta oli ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana taloudellisestikin melko vaatimatonta. Toimitalon arvo vastaa hyvin suurelta osin yhdistyksen omaisuudesta, eikä tehokkaaseen toimintaan ja juoksevien asioiden hoitamiseen välttämätöntä käyttövarallisuutta ollut juuri lainkaan. Osakkeet ja osuudet koostuivat Pohjanmaan Kirjateollisuus OY:n sekä Kansan Tahdon osakkeista, joita piirikokous oli kehottanut ostamaan aatteen levittämisen turvaamiseksi. Yhdistykset velat olivat peräisin toimitalon rakentamiseen otetusta lainasta sekä maksamattomista piiriveroista.

Suurimpana syynä Kuusamon Työväenyhdistyksen vaikeuksiin ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana oli ilmiselvästi Kuusamon muun väestön kielteinen suhtautuminen sosialismin levittämiseen. Lähes kaikki kielteiset tapahtumat uuden aatteen syyksi ja Työväenyhdistyksen toimintaa pyrittiin vaikeuttamaan. Toisaalta työväenyhdistyksessäkin suhtauduttiin kriittisesti kunnan päätöksentekoelimiin. Vasta vuonna 1913 yhdistyksessä päätettiin ruveta ottamaan osaa kuntakokouksiin ja seuraamaan kunnallisia asioita aiempaa perusteellisemmin.44 Työväenyhdistyksen johtohenkilöistä useimmat olivat muualta paikkakunnalle tulleita, mikä varmasti osaltaan lisäsi ennakkoluuloja koko yhdistystä kohtaan. Syntyperäisten kuusamolaisten osallistuminen työväenyhdistyksen toimintaan oli ensimmäisen kymmenen vuoden aikana hyvin vähäistä.45

Työväenyhdistyksen toiminta ei ollut kuitenkaan niin paheellista ja tuomittavaa kuin porvarilliset piirit väittivät. Raittius- ja sivistystyöllä oli keskeinen merkitys työväenyhdistyksessä. Koska esim. humalassa oleminen yhdistyksen tilaisuudessa tiesi välitöntä erottamista, niin tuskin Työväenyhdistys edisti yleistä tapojen turmeltumista, kuten porvarit väittivät sen tekevän. Työväestön sivistystyöstä kertoo siihen aikaan mittavan lainakirjaston ylläpitäminen, lähes kymmenen eri lehden tilaaminen yhdistykselle ja kansakoulun toimiminen yhdistyksen tiloissa.

Kuusamon seudun suotuisa taloudellinen kehitys 1910-luvulla heijastui myös työväenyhdistyksen toimintaan, mutta negatiivisella tavalla. Metsätyöt ja rahdinajo mahdollistivat lisäansioiden hankkimisen. Työväestön liikkuvuus oli tämän takia suurta ja työväenyhdistyksen toiminta vaikeutui, koska sen johtohenkilöt olivat pitkiä aikoja poissa Kuusamosta.46 Yhdistyksen toimintaa ei voitu kehittää suunnitelmallisesti ja asioiden hoito jäi vain muutaman henkilön vastuulle. He kokivat tilanteen turhauttavana ja yhdistyksen toiminta hiipui.

Kuusamon poliittinen tilanne vuosina 1907-1917 ilmenee eduskuntavaalitilastosta. Kaaviossa on esitetty äänten prosentuaalinen jakautuminen eri puolueille vaaleissa. Luvut ovat prosentteja hyväksytyistä äänistä.47

 

Vuosi

Suom.

Nuor.

ML

Sdp

Muita

Yhteensä

1907

83.0

2.6

3.9

10.5

-

100

1908

44.9

6.4

38.3

10.2

0.2

100

1909

36.4

8.1

43.0

12.4

0.1

100

1910

38.4

6.2

43.6

11.8

-

100

1911

37.6

4.0

45.1

13.2

0.1

100

1913

29.9

4.9

53.5

11.7

-

100

1916

34.7

3.9

50.6

10.8

0.0

100

 

 

Porvarillisten puolueiden kannatus oli koko ajan lähes 90%, mikä kuvastaa Kuusamon porvarillista perustaa. Maalaisliitto syrjäytti nopeasti Suomalaisen puolueen valta-aseman porvarillisella puolella, mutta se ei vaikuttanut porvareiden ja sosialistien väliseen asetelmaan. Sosialidemokraattien kannatus pysyi hieman yli 10 prosentissa, mikä oli yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin Sdp:n keskimääräinen kannatus Suomen maaseudulla ja noin 30% vähemmän kuin koko maassa. Työväenliikkeen toiminta maatalousvaltaisella Koillismaalla oli näin huomattavasti vaikeampaa kuin suuremmissa asutuskeskuksissa etelässä.

15Toimintakertomus.. s.2
16Kuusamon Työväen Yhdistys r.y. säännöt. Kemin Tuomiokunta Kuusamon Käräjäkunta CII:135 Välikäräjät 20.8.1932 Oulun                               Maakunta-arkisto.

17Toimintakertomus
18Kansan Tahto 18.2 1907. N:o 41.
19Toimintakertomus ...s. 2-3
20Demari 26.6.1987 Kalle Karvosen haastattelu. Toimittajana Katariina Fleming.
21Toimintakertomus ...s. 3
22Kyllönen 1967 s.23-25.
23Muistitieto CCXIX (219) Kalle Karvosen haastattelu haastattelijana Heimo Huhta.
24Toimintakertomus ...s. 3
25Toimintakertomus ...s. 3-5
26Toimintakertomus ...s. 6
27Sos-dem. puolueen Oulun pohjoisen vaalipiirin piirikokous 1909. (329,5C)Helsingin Työväenarkisto
28Toimintakertomus ...s. 3
29Toimintakertomus ...s. 4
30Sos-dem. puolueen Oulun pohjoisen vaalipiirin piirikokous Kemissä 1910. s.11 (329,5C)Helsingin Työväenarkisto
31Toimintakertomus ...s. 3
32Sos-dem. puolueen Oulun pohjoisen vaalipiirin piirikokous Kemissä 1910. s.11 (329,5C)Helsingin Työväenarkisto
33HTA Toimintakertomus ...s.5.
34Sos.- Piirikokous Kemissä 1912
35HTA Toimintakertomus ...s.6.
36HTA Toimintakertomus ...s.7.
37Sos-dem. puolueen Oulun pohjoisen vaalipiirin piirikokouspöytäkirjat 1908-1916 (329,5C)Helsingin Työväenarkisto.
38Toimintakertomus ...s.7.
39Toimintakertomus ...s.8
40Kyllönen 1967 s.27 Haastatellut Raunio, Korpua, ja Tammi. suullista tietoa
41Toimintakertomus ...s.8
42Sos-dem. puolueen Oulun pohjoisen vaalipiirin piirikokouspöytäkirjat vuosina 1916 ja 1917.(329,5C)Helsingin Työväenarkisto.
43Toimintakertomus ...s.8
44Toimintakertomus ...s.6
45Kyllönen 1967 s.22
46Kyllönen 1967 s.25
47Suomen Virallinen Tilasto XXIX: Kansanedustajien vaalit 1907-1916. FI 2.8.Tilastokeskus.