Työväenyhdistyksen vaiheita 1970-luvulla

 

 Rakennnushankkeet jatkuvat

Työväenyhdistyksen rakennushankkeet eivät loppuneet uuden ja uhkean Tetra-hallin valmistumiseen vuonna 1968. Kuusamossa oli 1970-luvun alussa jatkuva pula vuokra-asunnoista, ja Työväenyhdistys päätti ryhtyä omalta osaltaan poistamaan puutetta. Se osti paikkakunnalta poismuuttavilta Kalle ja Martta Karvoselta kolme pientilaa; Kulmion, jossa oli kaksikerroksinen asuinrakennus ja kuusi asuinhuoneistoa, Veistolan, jossa oli alunperin puusepänverstaaksi ja sittemmin kouluhuoneistoksi saneerattu betonitiilinen rakennus sekä Suuntolan, jossa ei ollut rakennuksia. Tonttimaata näissä oli yhteensä 7 000 neliömetriä ja lattiapinta-alaa 595 neliömetriä. Asuntotuotantoa pyrittiin vielä vilkastuttamaan, ja ruvettiin suunnittelemaan kiinteistöyhtiön perustamista. Se rakentaisi vuokra-asuntoja Kairan tilalle, joka oli tilusvaihdon myötä siirretty Nilonkankaalle, ja josta oli saatu 5 000 neliömetrin rakennuskelpoisella tonttimaalla 10 350 neliömetrin tonttialueet.

Syyskuussa vuonna 1972 päätettiin lopullisesti Kiinteistö Oy Selkos nimisen yhtiön perustamisesta. Yhtiön peruspääomaksi määriteltiin 200 000 markkaa jaettuna 1 000 markan suuruisiin osakkeisiin, joista Kuusamon Sos.-dem. Työväenyhdistys merkitsi 110 kappaletta ja loput päätettiin tarjota Sos.-dem. Puolueelle ja sen jäsenjärjestöille. Loppumerkinnässä Työväenlehdistön Kannatusyhdistys ry otti 68 osaketta ja Sd. Oulun piiri ry kaksi. Rakennushankkeelle haettiin Arava-tukea, joten Kuusamon kunnalle päätettiin varata 10 % osakkeista eli 20 kappaletta. Hankkeen rakennussuunnittelusta ja rekisteröintiasioista huolehti Matti Lehto ky Helsingistä. Tonttialueelle päätettiin rakentaa kaksi kaksikerroksista taloa, joihin molempiin tuli kolmekymmentäkolme asuinhuoneistoa. Urakkatarjousten jälkeen rakennussopimus annettiin urakoitsija Toivo Hiltuselle. Ensimmäinen talo valmistui vuoden 1974 lopulla ja toinen Nilon koulun puoleinen valmistui helmikuussa 1975.

Politiikkaa ja nuorisotyötä

Työväenyhdistyksen toimintaa leimasi aina 1960-luvun lopulle saakka keskittyminen kiinteistö- ja toimitalohankkeisiin. Tetra-hallin valmistuttua yhdistyksen toiminnan pääpaino siirtyi 1970-luvun alussa enemmän sivistykselliseen ja kunnallispoliittiseen suuntaan Selkos-hankkeesta huolimatta. Tetra-halli tarjosi myös hyvät tilat harrastustoiminnan kehittämiseen ja julkisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Kunnallispoliittisessa neuvottelu- ja keskustelutilaisuudessa toukokuussa 1971 Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Paavo Talala painotti valtakunnallisten ja myös kunnallispoliittisten kysymysten kuten peruskouluasian ja terveydenhuollon merkitystä yhdistyksen tulevassa toiminnassa. Entiset ja uudet jäsenet tulisi aktivoida osallistumaan entistä enemmän poliittiseen toimintaan. Tilaisuudessa korostettiin myös puolueen kunnallispoliittista yleisohjelmaa, jonka mukaisesti aikuiskasvatusta ja esim. opintokerhotoimintaa tulisi voimistaa. Kunnallisvaalityö olikin varsin aktiivista. Työväenyhdistys esim. perusti sivukylille valitsijamiesyhdistyksiä ja jakoi muun vaalityön ohella 2 500 kappaletta Pohjolan Työn sanomalehtiä Kuusamon ja Pudasjärven kuntien alueille vaali- ja näytenumeroina yhdistyksen laskuun.

Poliittisen tietouden avartaminen oli myös yhdistyksen nuorisojaoston ohjenuorana 1970-luvun alkupuolella. Jaoston toiminta virkistyi koulujen politisoitumisen myötä, ja vuonna 1972 jaoston kokouksissa käyvien jäsenten määrä oli kaksinkertaistunut syksyn aikana. Vuoden lopussa jäseniä oli 73. Jäsenistö oli muodostunut pääasiallisesti koululaisista, ja pyrkimyksenä olikin jäsenpohjan laajentaminen entistä enemmän työelämässä mukana olevien suuntaan. Nuorisojaoston aktiivisuutta kuvaa myös se, että se pyöritti vuoden 1972 aikana kahdeksaa opintokerhoa, joiden aiheina olivat mm. politiikan peruskoulu, työväenliikkeen historia, talous- ja nuorisopolitiikka ja SDP:n järjestörakenne. Jaosto kuului Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliittoon (SNK), SDP:hen ja Työväen Sivistysliittoon. Nuorisojaosto avusti yhdistystä vaalityössä, ja sillä oli kunnallisvaaleissa omana ehdokkaanaan Toivo Kariniemi. Poliittisen toiminnan lisäksi nuorisojaosto harrasti Tetra-hallissa mm. lentopalloa ja tennistä sekä käytti aktiivisesti hallin kuntosalia.

Naisjaoston ja siihen kuuluneen Päivän Nuorten toiminta oli myös vikasta. Naisjaosto toimi aktiivisesti yhdistyksen vaalityössä sekä huolehti yhdistyksen tilaisuuksissa tarjoilusta ja ohjelmien esittämisestä yhdessä nuorisojaoston kanssa. Päivän Nuorissa oli jäseniä 1970-luvun alussa lähes 200 ja kokoontumiskertojakin parikymmentä vuodessa. Se järjesti mm. useita hiihtokilpailuja sekä retkiä erityisesti museoihin, mihin osallistui yhteensä noin 300 henkilöä. Päivän Nuoret esittivät työväenyhdistyksen vappujuhlissa myös omaa ohjelmaa. Naisjärjestö järjesti Tetra-hallissa 16.5. 1973 Päivän Nuorten 20-vuotisjuhlan sekä antoi leiriavustusta kalottileiriä varten.

Nuorisotyön keskeistä merkitystä työväenyhdistyksen toiminnassa 1970-luvun alkupuolella kuvaa myös se, että yhdistyksen johtokunta esitti vuonna 1973 Nuorten Kotkain Keskusliiton esityksen mukaisesti Kotka-osaston perustamista Kuusamoon. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti ja Kotka-jaosto perustettiin. Samalla päätettiin Kotkien osalta liittymisestä Oulun piirin Nuoret Kotkat piirijärjestöön ja sen kautta Nuorten Kotkain Keskusliiton jäseneksi. Nuorten Kotkien toiminta ei kuitenkaan käynnistynyt kovinkaan tarmokkaasti ja sen toiminta lopahti melko pian. Kotkien toimintaa yritettiin elvyttää pariin otteeseen 1970- ja 1980-luvuilla, mutta laihoin tuloksin. Toiminnan lopahtamisen syynä oli ilmeisesti se, että Työväenyhdistyksessä toimi jo hyvin aktiivinen nuorisojaosto, eikä jäsenistöpohja riittänyt enää uuteen yksikköön.

 

Tetra-hallin merkitys Työväenyhdistyksen toiminnan aktivivoitumiseen on keskeinen. Yhdistys pystyi järjestämään entistä enemmän tilaisuuksia ja hankkimaan siten lisätuloja. Halli tarjosi myös hyvät kokoustilat ja harrastusmahdollisuudet. Tetra-halli oli heti valmistumisensa jälkeen kovassa käytössä. Kalle Karvonen järjesti siellä mm. vanhojen Muurmannin legioonalaisten kokoontumistilaisuuden, johon saapui kymmeniä vieraita ympäri Suomea. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa hallilla järjestettiin suuren suosion saaneita bingo-iltoja, jotka keräsivät satoja osallistujia lähikuntienkin alueelta. Suosion takasi hienot palkinnot, joita tuotiin paikalle jopa rekka-autoittain. Kerran pääpalkintona oli jopa rajan pinnasta pyydystetty karhu. Kuusamon Näyttämö sai toimitilat Tetra-hallissa, ja näytelmätoiminta oli hyvin vireää. Tanssitilaisuuksia pidettiin usein, ja nuorisojaosto järjesti hallissa disco-iltoja. Uudenvuoden - ja vappujuhlat keräsivät Tetra-halliin jopa 1500 juhlijaa. Yleisöä riitti Tetra-hallissa järjestettyihin tapahtumiin 1980-luvun alkuun saakka. Väki vähentyi vasta Hotelli Kuusamon aloitettua toimintansa.5

5Kalle ja Mandi Klemetin haastattelu.

 

Järjestötoiminta tehostuu

Työväenyhdistys alkoi laajentaa toimintaansa 1970-luvun puoliväliin tultaessa yhä enemmän järjestötoiminnan suuntaan. Yhdistys toimi aktiivisesti oman jäsenistönsä koulutuksen ja sivistyksen edistämiseksi sekä oli perustamassa järjestöjä, joiden toiminta liittyi työväenyhdistyksen tavoitteisiin, mutta joiden jäsenistö ei ollut välttämättä sidoksissa Kuusamon Työväenyhdistykseen.

Koillismaan sosialidemokraattisten työväenyhdistysten edustajien välisissä keskusteluissa todettiin 1970-luvun alussa, ettei Koillismaalla ollut omaa opintojärjestöä. Sen perustaminen katsottiin välttämättömäksi. Kuusamon Työväenyhdistyksessä asia oli esillä marraskuun kuukausikokouksessa 1974, jossa päätettiin liittyä perustettavaan järjestöön. Koillismaan Opintojärjestön perustavan kokouksen kutsui koolle Työväen Sivistysliiton Oulun piirijärjestö ja kokous pidettiin lauantaina 14.12. 1974 Kuusamon Tetra-hallissa. Perustajajäseninä olivat Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken Sosialidemokraattiset Työväenyhdistykset.

Opintojärjestön järjestäytymiskokous pidettiin 10.1. 1975. Puheenjohtajaksi valittiin Pertti Hyvönen Taivalkoskelta, varapuheenjohtajaksi Jyrki Pohjola ja sihteeriksi Sulo Köntti Kuusamosta. Perustamiskokouksen yhteydessä järjestettiin ensimmäinen seminaari, jossa alustajana oli muiden muassa Matti Ahde aiheenaan "Uusi opintokeskuslaki". Opintokerhojen määrä järjestön toiminta-alueella kasvoi nopeasti. Vuoden 1975 alussa niitä oli kuusi kappaletta, mutta luku oli jo kaksinkertaistunut vuoden loppuun mennessä.

Opintojärjestön perustamiskokouksessa päätettiin, että vuosittain Koillismaalla järjestetään suuri kulttuuritapahtuma, Koillismaan Työläistapahtuma. Se järjestettäisiin vuorovuosina Koillismaan eri kunnissa. Ensimmäinen Työläistapahtuma järjestettiin 2.-10.8. 1975 Kuusamossa. Kuusamon Työväenyhdistys valitsi edustajikseen ensimmäisen Työläistapahtuman toteuttamiseen Sulo Köntin, Jyrki Pohjolan ja Seppo Riekin. Työläistapahtumien varsinaisina järjestäjinä olivat TSL:n Koillismaan Opintojärjestö ja TSL:n Oulun piirijärjestö, mutta Kuusamossa järjestetyt Työläistapahtumat ovat aina olleet myös Kuusamon Työväenyhdistykselle vuoden kohokohtia. Koillismaan Työläistapahtuma on järjestetty Kuusamossa neljä kertaa eli vuosina 1975, 1981, 1990 ja 1994.6

Marraskuussa vuonna 1975 perustettiin Työväenyhdistyksen toiminnan pohjalta Kuusamon Eläkkeensaajat r.y. Eläkeläisyhdistyksen perustaminen oli ensi kerran esillä työväenyhdistyksessä jo vuonna 1972. Alkuvuosien kokoontumispaikkana oli Tetra-halli, ja sinne kokoonnuttiin perehtymään sääntöihin ja liiton toimintaperiaatteisiin. Eläkkeensaajien toiminta alkoi heti vilkkaasti, ja ensimmäisen toimintavuoden jälkeen jäseniä oli jo 87.7

Työväenyhdistyksen toiminta painottui 1970-luvun loppupuolella vaalityöhön. Yhdistyksen taloudellinen tilanne ei olut kiinteistöjen hankintavelkojen myötä kehuttava, mikä heijastui myös koko yhdistyksen toimintaan. Vuoden 1976 kunnallisvaaleissa Sosialidemokraattien vaalimenestys oli hyvä, ja valtuustoon saatiin edellisten vaalien kahden paikan sijasta kolme valtuutettua. Vuonna 1977 työväenyhdistyksessä perustettiin kaksi Koillismaan Opintojärjestön alaista opintokerhoa ja yhdistyksen ay-jaosto toimi aktiivisesti, mutta yhdistyksen muu toiminta oli hiljaisempaa kuin vuosikymmenen alkupuolella. Vuoden 1979 eduskuntavaaleja varten työväenyhdistyksen vaalitoimikunta järjesti tilaisuudet äänestäjille Alakitkalla, Purnuvaarassa ja Tetra-hallissa. Edellisissä puhujina olivat Terttu Kolivuori ja Jyrki Pohjola. Tetra-hallin tilaisuudessa puhujina olivat Matti Ahde ja Jyrki Pohjola, joka valittiin yksimielisesti eduskuntavaaliehdokkaaksi. Vuoden 1980 toimintasuunnitelmaa tehtäessä tiedostettiin yhdistyksen toiminnassa ilmenneet vaikeudet ja keskusteltiin laajasti yhdistyksen toiminnan tulevaisuudesta sekä jäsenistön kouluttamistarpeesta.

6Katso tarkemmin luku Työväenyhdistyksen kautta syntyneitä yhdistyksiä.
7Katso tarkemmin luku Työväenyhdistyksen kautta syntyneitä yhdistyksiä.